Tänään oli vaihteeksi sellainen päivä, että olisi ollut parempi jäädä sängyn pohjalle.Tänään lähes kaikki, mikä vain mennä voi, on mennyt päin prinkkalaa.

Aloitetaan A:sta eli aamusta. Aivan kuin ei olisi riittänyt, että kännykästäni oli loppunut yöllä akku ja näin ollen meni herätyskello mykäksi myös.(Käytän siis puhelimen herätystä.)Melkein myöhästyin koulusta. Ennen kuin melkein myöhästyin koulusta, oliko minulta hukassa a) fysiikan kirja vai b) fysiikan vihko vai c)Maol-taulukko-kirja? Oikea vastaus d) kaikki edelliset. Fysiikan kirjan ja vihon löysin, mutta Maol-taulukot jäivät vielä teille tuntemattomille. Eiköhän sekin kirja sieltä jostain vielä löydy.

Huono päiväni jatkuu kohdasta B eli biologian kaksoistunnista. Voi jehna. Biologia ei kuulu suosikki aineisiini, opettaja ei ole missään määrin hyvä tai pätevä. Enkä nyt sano häntä huonoksi tai epäpäteväksi opettajaksi vain siksi, etten pidä hänestä. Hän olisi varmasti hyvä opettaja, jos hänen ei tarvitsisi olla ja puhua täyden luokan edessä(Hän olisi varmasti hyvä opettamaan etäopiskelijoita netin välityksellä). Mutta totta on se, etten pidä kyseessä olevasta opettajasta pätkääkään. Sori bilsanope, meitä ei vain ole tarkoitettu toisillemme.

Tänään oli pitkä koulupäivä, klo 8-16. Pommiin nukkumisen takia en ehtinyt syödä aamulla yhtään mitään ennen kuin lähdin kouluun. En myöskään ehtinyt ottaa mitään evästä iltapäivälle. Kouluruokailusta huolimatta siinä kahden-kolmen aikaan iltapäivällä alkaa olla aikasta kova nälkä. Ja ilman aamupalaa oli nälkä jo kahden ensimmäisen tunnin jälkeen valtava.

Aikaisemmissa kirjoituksissa olen valitellut sitä, että minut on vallinnut suuri neuleplääh. Taisin myös kirjoittaa, että veikkaan, että koulun alettua neulepläähistä ei ole enää tietoakaan. Koulu alkoi viime viikon torstaina(9.8.) ja heti perjantaina alkoivat sormet syyhytä halusta tarttua puikkoihin/koukkuun/lankaan tai mihin vaan käsityöhön.

Viikonlopun käytin hyväkseni ja virkkasin salomoninsolmuilla hartiahuivia kummitädilleni, lankana on tumman sininen Kitten Mohair. Nyt alkaa pikku hiljaa huolettaa, valmistuuko huivi ajoissa. Kummitätini syntymäpäivä kun on jo ensiviikon maanantaina eli 20. päivä. Vielä olisi virkattavana vajaa kerä. Onneksi salomoninsolmut ovat kuitenkin aika nopeita virkata.

Olen myös saanut tehtäväkseni ensimmäisen tilaustyöni. Siis sellaisen, joka menee perheen ulkopuolelle. Perheen jäsenille tehtyjä töitä en laske tilaustöiksi, vaikka he ne käytännössä olisivat tilanneetkin. Kaverini pyysi minua kutomaan itselleen lapaset, tai rasat niinkuin me täällä Etelä-Pohjanmaalla sanomme.

Lapasvaihdon lapasiakin olen jo aloittanut ja saanut ne iahn hyvään vauhtiin. SeijaP:lle on helppo tehdä lapasia, koska hänen kätensä koko on hyvin lähellä oman käteni kokoa. Se niistä, en paljasta enempää. Jännityksen pitää säilyä =D

Lyhyen tähtäimen suunnitelmani olisi nyt tehdä se hartiahuivi, lapasvaihtolapaset ja tilaustyölapaset valmiiksi ja sen jälkeen ottaa samostakki pois jäähyltä. Nyt on sellaine fiilis, että se voisi jopa valmistuakin ;)